NAAPURIEN YHTEINEN BIOJÄTEKERÄYS

Kontiolahdella, uuden omakotitaloalueen pienellä poikkikadulla, yhdeksän taloutta on kerännyt biojätteensä jo nelisen vuotta yhteiseen biojäteastiaan. Biojätekimpan laittoi aluilleen Katja Antrela, joka havaitsi biokimpan järkeväksi vaihtoehdoksi jo aiemmassa asuinpaikassaan Etelä-Suomessa. Kontiolahdelle muutettuaan Antrela pyysi naapurit mukaan biojätekeräykseen. Bioastialle rakennettiin yhdessä paikka tien keskivaiheilta, jossa se on lähellä kaikkia asukkaita.

”Naapurit ihmettelivät aluksi, voiko sellaisen perustaa, mutta lämpenivät nopeasti ajatukselle. Viikoittainen keräys ei maksa yhdeksälle jaettuna juuri mitään. ”Kimppa-astia oli silloin jätehuoltoyhtiöllekin uusi asia, mutta nyt sen edut sekä asiakkaalle että keräyksen järjestäjälle on havaittu. Omaan biojäteastiaan verrattuna kimppa on asukkaille lähes ilmainen. Kuljetus sujuu tehokkaammin, kun astiaa ei tyhjennetä joka pihasta.

”Olen yllättynyt siitä, että biojätekimpat ovat Joensuussa vielä niin harvinainen näky”, Antrela sanoo, ”Eihän astiasta tarvitse sen kummemmin huolehtia.” Lasku tulee joka taloudelle erikseen ja Puhas huuhtelee astian vuosittain.

Antrela toimii yhteyshenkilönä jäteyhtiön ja asukkaiden välillä. Ongelmia keräyksen kanssa on vain vähän. Joskus yöllinen lumisade voi yllättää ja kasata lunta tyhjennyspäivän aamuksi, mutta silloinkin asian voi selvittää nopeasti puhelimitse, jotta astia saadaan tyhjennettyä mahdollisimman pian.

”Perustin biokimpan, koska se tuntuu helpoimmalta ja järkevimmältä vaihtoehdolta. Kierrättäminen kuuluu mielestäni yleissivistykseen. On tärkeää vähentää sekajätteen määrää. Se käy helposti, kun lajittelee biojätteet niin kuin muutkin lajiteltavat jätteet.”
Antrela on harkinnut myös kompostoria, mutta se on melko iso sijoitus ja vaatii enemmän vaivannäköä. Talven kylmillä ilmoilla kompostori voi tarvita rinnalleen toisen sijoituspaikan biojätteille.

”Asuu sitten yksin tai viisihenkisessä perheessä, kaikilla meillä syntyy biojätettä. Oli se kahvinpuruja tai teepusseja, hedelmänkuoria tai talouspaperia, jätteeltä ei voi välttyä. Biojätteen kerääminen yhteisesti naapurien kanssa toimii pienimmissäkin talouksissa, sillä jaettu hinta on niin matala. Biojätteen keräys vähentää aina sekajätteen määrää ja senhän pitäisi olla tavoite.”

Koska jätettä voidaan hyödyntää vain lajiteltuna, Antrela haluaa tehdä oman osansa hyödyntämisen helpottamiseksi. Vaikka jäte on keräyksen jälkeen poissa silmistä, sen matka jatkuu vielä. Joensuusta biojäte viedään Kiteelle Biokymppi Oy:n biokaasulaitokseen, jossa siitä tehdään biokaasua ja lannoitetta. Sekajäte kuljetetaan ensi vuodesta eteenpäin energiahyödynnettäväksi Leppävirralle Riikinvoiman ekovoimalaan. Ekovoimalaitoksessa biojäte ja muut lajiteltavat jakeet, kuten metalli ja lasi, kuluttavat polttokattiloita ja haittaavat energiantuotantoa.

Antrelalle lajittelu on itsestäänselvyys.  ”En voi olla välinpitämätön, koska tiedän, että lajittelun vaikutukset ulottuvat pitkälle.”