Saostus- ja umpisäiliöiden tyhjennykset

On todella tärkeää, että kaikki kyselyn saaneet vastaavat siihen.

Mitä tarkemmat tiedot saamme sinulta, sitä paremmin pystymme tässä vaiheessa määrittämään lietteen määrän, mikä vaikuttaa parempaan kuljetusten kilpailutukseen. Näin saat kustannustehokkaan ja laadukkaan palvelun myös jatkossa. Keräämämme tiedot palvelevat myös jätehuolto- ja ympäristöviranomaisia.

Viemäriin ei kuulu mitään muuta kuin uloste, virtsa, wc-paperi sekä pesu- ja huuhteluvedet. 

Ethän laita viemäriin ruuan tähteitä, rasvoja ja öljyjä, liuottimia, maaleja tai lääkkeitä. 

Erityisesti saostussäiliöiden, pienpuhdistamoiden ja muiden maaperäkäsittelyyn menevien vesien käyttäjien tulee välttää myös: kodin putkimiestä ja muita vahvoja kemikaaleja, antibakteerisia pesuaineita sekä klooria. Nämä tappavat jätevesien käsittelyssä tarpeelliset bakteerit ja pilaavat maaperäkäsittelyn sekä lähiympäristön.  

Viemäriverkostoon kuulumattomilla jätevedet johdetaan putkia pitkin ulos talosta jätevesien käsittelyjärjestelmään, joka voi olla umpisäiliö, saostussäiliö, pienpuhdistamo tai yhdistelmä näistä. Varmimmin saat tiedon tarkistamalla aiemman lietesäiliösi tyhjennyksestä saamasi laskun. Jos sellaista ei ole saatavilla, alla on vinkkejä jätevesijärjestelmän tunnistamiseen.

Umpisäiliö on yksi umpinainen säiliö, johon kerätään joko kaikki jätevedet tai vain wc-vedet. Umpisäiliössä tulisi olla täyttymishälytin, joka ilmoittaa, kun kaivo on täyttymässä.

Saostussäiliö koostuu useammasta betonisesta tai muovisesta säiliöstä, joiden välillä vesi virtaa hitaasti ja kiintoaines laskeutuu kaivon pohjalle. Esikäsitelty jätevesi johdetaan saostussäiliöstä maaperäkäsittelyyn. Saostussäiliön tunnistaa maanpinnalla peräkkäin olevista kansista.

Pienpuhdistamon toiminta perustuu biologiseen ja/tai kemialliseen puhdistusprosessiin. Pienpuhdistamoja on erilaisia, mutta lähes kaikkien merkkien huoltotoimenpiteisiin kuuluu lietesäiliön tyhjennys ja saostuskemikaalien lisäys. Pienpuhdistamon tyhjennystilauksen yhteydessä tulee ilmoittaa kaikki tyhjennyksessä tarvittavat tiedot. Pienpuhdistamosta tulee olla käyttöohjekirja.

Lietesäiliö tulee tyhjentää aina tarvittaessa. Jätehuoltomääräyksissä on määrätty lietesäiliöille vähimmäistyhjennysvälit, jotka voit katsoa alla olevasta taulukosta.

Jätevesien kertymisen määrä on yksilöllistä, ja tyhjennysten vähimmäismäärä ei aina riitä. Saostussäiliön täyttymistä tulisi seurata säännöllisesti. 

Tässä Suomen Vesiensuojelun Keskusliitto Ry:n ohjeet täyttymisen seurantaan: 

• Seuraa lietteen kertymistä säiliöön kerran kuukaudessa säiliön ensimmäisen osan takaseinän vierestä.  Kierrä pitkän kepin toisen päähän harsoa, esim. säiliön pohjan ja poistoputken välisen korkeuden matkalle. Laske keppi varovasti säiliön pohjalle. Kierrä keppiä pari kertaa rauhallisesti. Nosta keppi varovasti ylös ja mittaa lietteen paksuus.

Säiliö on tyhjennettävä viimeistään silloin, kun lietteen pinta on 10 cm:n päässä poistoputken T-haaran alareunasta. 

Ei. 1–2 henkilön talouksissa lietesäiliö tulee tyhjentää tarvittaessa, mutta vähintään kahden vuoden välein.

Voit ilmoittaa tiedon lietelomakkeella tai laittaa sähköpostia osoitteeseen: liete@puhas.fi

Joensuun alueellinen jätelautakunta on tehnyt päätöksen vuonna 2022 saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksen siirtymisestä kunnan järjestämäksi. Päätös pohjautuu jo vuonna 2012 uudistuneeseen jätelakiin.

Kaikissa Joensuun alueellisen jätelautakunnan toimialueen kunnissa (Ilomantsi, Joensuu, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi) siirrytään kunnan järjestämään saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetukseen. Puhas Oy siis kilpailuttaa ja organisoi jätevesilietteiden keräyksen, ja kuljetuksia hoitavat kilpailuttamamme kuljetusurakoitsijat.

Jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä on tehtävä kirjallinen ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle vähintään kaksi kuukautta ennen käsittelyn aloittamista, ja ilmoitus on voimassa viisi vuotta. Myös omatoimisen käsittelyn lopettamisesta on ilmoitettava. Ilmoitus tulee lähettää osoitteeseen: jatelautakunta@joensuu.fi.

Omassa asumisessa syntyvän lietteen saa levittää hygienisoituna omassa hallinnassa olevalle pellolle lannoitustarkoituksessa. Liete on aina käsiteltävä hygieeniseksi esimerkiksi kalkkistabiloimalla. Lue lisää Joensuun alueellisen jätelautakunnan sivuilta >

Aktiiviviljelijänä toimiva voi ottaa käsiteltäväkseen yhteensä neljän naapurikiinteistön asumislietteet ja hygienisoinnin jälkeen levittää nämä peltoonsa lannoitukseksi. Lietteen vastaanottajalla on velvollisuus ilmoittaa asiasta jätehuoltoviranomaiselle.

Lietteitä tai jätevesiä ei saa levittää metsään eikä käsittelemättömänä peltoon.

Riittää, kun ilmoitat lietelomakkeella kohteen tiedot ja merkitset kiinteistön olevan tyhjillään tai asuinkelvoton.
Tiedotamme näitä kohteita myöhemmin toimimaan jätelautakunnan ohjeistuksen mukaan.

Pyydämme jokaista vastaamaan jätevesilietteitä koskevaan kyselyyn, jolloin saamme parhaiten jätevesijärjestelmien tiedot ajan tasalle.

Kuivakäymälöitä emme tule tyhjentämään, mutta meille on tärkeää saada kuljetusten suunnitteluun tieto siitä, ettei kohteessa ole mitään tyhjennettävää jätevesijärjestelmää.

Voit kompostoida kuivakäymäläjätteen kiinteistöllä.

Kompostorin tulee olla suljettu, ilmastoitu, haittaeläinsuojattu ja valumavesien pääsy maahan tulee olla estetty. Kompostoria on hoidettava niin, että se on aina asianmukaisessa kunnossa.

Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään yksi vuosi.