Elintarvikejätteen kompostori
Keittiön lajitteluastia tyhjennetään kompostoriin tarpeen mukaan. Tyhjennyksen yhteydessä biojätteiden päälle lisätään aina seosainetta. Jos biojätettä tuodaan kompostoriin kerralla isompi määrä, jäte kannattaa sekoittaa kompostin pintakerroksiin ennen seosaineen lisäämistä. Kun jätettä on kertynyt kompostoriin 30–50 litraa, kompostoituminen alkaa ja komposti toimii. Alussa voi käyttää herätettä, jotta kompostoituminen pääsee alkuun. Herätettä voi käyttää myös, jos kompostoinnin on aloittanut syksyllä tai kompostoria on tyhjentänyt talvea varten.
Kompostorin lämpötilaa, kosteutta ja tuoksua on hyvä seurata, sillä ne kertovat kompostoitumisen onnistumisesta paljon. Lämpötilan kohoaminen kertoo kompostissa tapahtuvasta hajoamisesta ja missä vaiheessa se on. Kompostimassan on oltava myös sopivan kosteaa, jotta hajoaminen onnistuu. Kompostia voi tarvittaessa kastella. Hajut kertovat muun muassa tapahtuuko hajoaminen hapellisissa vai hapettomissa oloissa, karkaako kompostista ravinteita vai onko kaikki kunnossa. Mädän haju kertoo liian kosteasta ja hapettomasta kompostista ja ammoniakin haju puolestaan ravinteiden karkaamisesta.
Hajoaminen voi olla nopeampaa kompostorin keskiosassa, joten massaa voi sekoittaa reunoilta keskellä päin. Liian syvältä ei kannata sekoittaa, sillä silloin eri maatumisvaiheessa olevat kerrokset sekoittuvat helposti keskenään.
Kun kompostori alkaa olla täynnä, on aika suunnitella sen tyhjentäminen ja kompostimassa käyttö. Yleensä elintarvikejäte ei ehdi maatua riittävästi, vaan se vaatii jälkikompostointia vielä useiden kuukausien verran.
Komposti kannattaa valmistella talvea varten tekemällä sinne tilaa talven aikana syntyville biojätteille. Kannattaa pohtia myös eristämisen tarvetta, jotta kompostori toimii paremmin kylminä kuukausina. Lumi on hyvä eriste kompostorin ympärillä, jos sitä on.
Puutarhajätteen kompostori
Puutarhajätteen komposti tulee kääntää vähintään keväällä ja syksyllä sekä lisätä samalla tarvittaessa vettä ja herätettä. Multa valmistuu noin vuodessa ja paras mullan levitysaika on keväällä.
Syksyllä kanneton komposti, kompostikehikko ja avokomposti on peitettävä levyllä, muovilla tai pressulla.
Kuivakäymäläjätteen kompostori
Katso lisää tietoa kohdasta Kuivakäymäläjätteen kompostointi.
Ota huomioon haitalliset mikrobit
Kotipuutarhureiden ja kompostoijien on hyvä tiedostaa, että erilaisissa multa- ja kompostoituotteissa on suurella todennäköisyydellä myös legionellabakteereja. Niitä esiintyy pieniä määriä myös luonnon vesissä ja maaperässä. Yleensä legionellabakteerit leviävät erilaisissa vesijärjestelmissä, kuten suihkut, porealtaat, kostuttimet ja jäähdytysjärjestelmät ja sairastuttavat ihmisiä.
Mullan ja kompostituotteiden käsittelyssä
- vältä mullan ja kompostin pöllyttämistä hengitysilmaan.
- suojaa käsissä olevat haavat ja rikkinäinen iho.
- käytä suojakäsineitä ja pese lopuksi kädet huolellisesti.
- avaa multapussi siten, että suusaukko on poispäin kasvoista.
- kostut multaa ja kompostia tarvitteassa alhaisella vedenpaineella, kuten vesikannun avulla.
- pese multa- ja kompostimateriaali työvälineistä alhaisella vedenpaineella.
- säilytä multapussit poissa auringosta, sillä auringossa säilytetyn pussin sisälämpötila 20–24 astetta on ihanteellinen legionellabakteerin lisääntymiselle.
Jos pölyämistä ei voida muutoin vähentää, FFP-2 ja FFP-3 -tason suojaimet suojaavat tartunnalta. Muista asettaa suojain tiiviisti kasvoille.
Lisää aiheesta Ruokaviraston ja THL:n nettisivuilta.